lauantai 28. marraskuuta 2015

Lacrosse

Lopputalven Meganin ja Jessin kanssa käytyjen lounaskeskustelujen seurauksena päädyin koittamaan kevään aikana mulle ennaltaan täysin tuntematonta lajia, lacrossea. Taisin mennä maastojuoksukauden aikana sanomaan, että cross country on se paras ja täydellinen harrastus mulle, muta kuinka väärässä olinkaan.

Ennen kauden virallista aloitusta osallistuin "conditioning training", kuntoutus reenausta. Nuo reenit oli 2 kertaa viikossa ja ne koostu tunnin kuntorääkistä ja tunnin "stick skills", jotka oli täydellisiä mun hieman laiskistuneelle kropalle ja mailaan tutustumiseen ennen kuin viralliset treenit starttas.

Kauden aikana reenasin paljon, kun päivittäiset reenit alkoi oli mulla koululiikunnan mukaan lukien yhteensä vähintään 6 tuntia treenejä päivässä. Halusin antaa kaikkeni ja pelata täysillä päivittäin ja päädyin kehittymään todella paljon lyhyessä ajassa. Pääsin pelamaan JV tiimiin Low D pelaajana, eli maalia lähinnä olevaksi puolstajaksi. Meidän pelit oli tosi intensiivisiä ja kun ei onnistuttu oli turhautuminen suunnaton. Pääsin pelaamaan yhteensä 10 peliin, tein yhden maalin ja olin mukana kolmessa varsityn pelissä. Oon tosi ylpeä mun kehityksestä ja siitä, että lähdin kokeilemaan just tätä lajia.

Kauden loppupuolella mun kroppa sano sopimuksen irti, jatkuvan kovan treenauksen johdosta mulle kehitty sääriin penikkatauti ja jouduin liikuntakieltoon. Pelasin siitä huolimatta kaks viimestä peliä särkylääkkeiden voimalla ja sen jälkeen en tehnyt kuukauteen juuri mitään, että jalat ois kunnossa vaellukselle, joka me käytiin Haileyn kanssa.

Linn, Meghan ja minä

Senior recognition


Linn ja minä

Abigayle, Lynnae ja minä (ja mun rakkaat hammas- ja silmäsuojat)

Pelit meni pitkälle iltaan, jolloin ulkona alko olla tosi kylmä ja meidän uniformut ei ollu lämpimimmät mahdolliset, joten kaikilla oli aina vilttejä mukana oottelua varten,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti