sunnuntai 30. elokuuta 2015

Lähtö ja tulo








Lähtö tapahtu "Don't cry because it's over, smile because it happened!" meiningeissä mutta....





Kotiinpaluu olikin ihan toinen juttu. Helsinkiin laskeuduttaessa itkin kurjuutta "EN MÄ OO VALMIS NÄIN LÄTYLLE MAALLE EN HALUAAAAAAA!" mutta Oulun lentokentällä ovien takaa vilauksen mulle tärkeistä ihmisistä nähtyäni en voinut olla itkemättä onnesta: Olo oli uskomaton, onko tuo muka mun äiti ja sisko, mun naapurit ja paras kaveri joka oli ite palannut Meksikosta. Tuntu ihan  mahdottomalta olla ryntäämättä laukkujen ottoalueelta ilman tavaroita, mutta onnistuin!

Hey guys, I MADE IT! Olen maailman ylpein ja onnellisin siitä, että mä pystyin siihen! Olin koko vuoden, en tullut takas ikävästä taikka mua lähetetty takas Suomeen. Mun tähänastisen elämäni uskomattommimmat 11 kuukautta ja 1 päivä.

Kiitos ja kumarrus! (vaikka kyllä tässä on vielä ainakin 2 postausta suunnitelmista kirjottaa, Haileyn ja mun ajasta Suomessa sekä fiiliksistä takaisintulon jälkeen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti